Jarkko Immonen on nyt tärkeämpi palanen Jokipoikien joukkuetta kuin kertaakaan aiemmin uransa aikana, kirjoittaa Jatkoaika.comin Mestis-toimittaja Eero Mutanen.

Jos olisin Jokipoikien valmentaja, ja saisin vapaasti valita joukkueeseeni kapteenin nykyisistä Mestis-pelaajista, olisi valintani itsestäänselvä. Valitsisin Jarkko Immosen. Harkintaan kuluva aika olisi lyhyt.

Perusasia on kunnossa. Immosen sydämeen ei mahdu kuin yksi ainoa jääkiekkoseura. Se seura on Jokipojat.

Pelaajana Immonen on hyvää Mestis-tasoa. Muutama kausi sitten miehen nimi löytyi monen asiantuntijan allstars-kentällisestä. Taidot eivät ole minnekään kadonneet, eikä puolustaja ole vielä 29-vuotiaana suinkaan peliuransa päätösmetreillä fysiikankaan osalta.

Jarkko Immonen on joensuulaisen juniorimyllyn A-nuorten hohdokkaan 2000-luvun alun viimeinen mohikaani tässä joukkueessa. Näihin vuosiin mahtuu monenlaista. Miehen tietopankki siitä, mitä on joensuulainen jääkiekko, on vailla vertaa. Se on arvokasta pääomaa joukkueessa, jonka koostumus runkopelaajien osalta on epäjoensuulaisin kertaakaan 2000-luvun aikana.

Tulevalla kaudella Immonen kantaa yksin ikonipelaajan sädekehää. Nuoremmista ei ole vielä sen ottajiksi. Siitä sädekehästä pitää löytyä loistetta tekemiseen loppusyksyn pimeinä iltoina. Esimerkki on kaikki kaikessa. Sitä esimerkkiä antamaan Immonen on juuri se taistelija, jollaisen jokainen valmentaja joukkueeseensa tahtoo.

Pelivuosiensa aikana mies on opiskellut itsensä maisteriksi ja perustanut samalla perheen. Nyt Immosen kaukalon ulkopuolella hankkimaa tietotaitoa käytetään seurassa laajemminkin auttamaan nuorempia sovittelemaan urheilu- ja siviiliurat keskenään. Nuorempia, joita itseasiassa on junioriorganisaation toivojen lisäksi myös koko joukkue kapteeninsa ympärillä.

Pelin tuoksinassa tai treenien intensiteetissä ei opintoja tai perhe-elämää juuri pähkäillä. Siitäkin huolimatta – tai ehkä juuri siksi – Immosen tietotaito näissä asioissa on arvossa arvaamattomassa. Jääkiekko tällä tasolla vie aikaa. Asioiden miettimistä helpottaa, kun vierellä on kaveri, jolle ajatuksensa voi vaikka pelimatkalla jakaa. Seura haluaa panostaa kokonaisvaltaiseen pelaajiensa kehittymiseen, siitä kertoo muun muassa fysiikkavalmentajan kiinnittäminen joukkueeseen. Iso osa sitä kokonaisvaltaista kehittämistä ja kehittymistä on myös siviilipuolen asioissa auttaminen. Niihin haasteisiin ”Hilppa” on varmasti paras kuviteltavissa oleva vaihtoehto.

Jarkko Immonen on nyt tärkeämpi palanen Jokipoikien joukkuetta kuin kertaakaan aiemmin uransa aikana.

Se viimeinen silaus kokonaisuuteen on, että Jarkko Immonen on tämän roolinsa kokoinen. Uskon numeron seitsemän sisimmässään nauttivan siitä, että kaudella 2011-2012 hän saa tuoda kaiken oppimansa joensuulaisen jääkiekon palvelukseen täysimääräisenä.

Kirjoittaja on Jatkoajan Mestis-toimittaja.

Eero Mutanen